Mitä on ratkaisukeskeinen NEPSY VALMENNUS?
Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen (nepsy) valmennus on käytännönläheistä ja ratkaisukeskeistä tukea arkeen, erityisesti toiminnanohjauksen, ajanhallinnan ja kuormituksen säätelyn haasteisiin. Valmennuksessa lähdetään liikkeelle sinun vahvuuksistasi ja siitä, mikä jo toimii. Tavoitteena on rakentaa arkea, joka tuntuu selkeämmältä, kevyemmältä ja paremmin hallittavalta.
Valmennus on kannustavaa rinnalla kulkemista, jossa etsitään yhdessä toimivia keinoja arjen tilanteisiin. Prosessin aikana vahvistuvat muun muassa aloittaminen, asioiden loppuun saattaminen, arjen rytmi, palautuminen sekä luottamus omaan pystyvyyteen.
Et tarvitse diagnoosia – oma kokemus tuen tarpeesta riittää.
Nepsy-valmennus sopii:
- opiskelijoille ja työelämässä oleville, jotka kaipaavat tukea ajanhallintaan ja keskittymiseen
- aikuisille, jotka tunnistavat itsessään nepsy-piirteitä
- lapsille ja nuorille
- perheille arjen sujuvuuden tueksi
Valmennuksesta voi olla apua esimerkiksi:
Arjen hallinnassa – ajankäytön suunnittelu, tehtävien organisointi, uusien tilanteiden ennakointi
Opiskelussa ja työssä – keskittymisen tukeminen, oppimistekniikat, aikataulutus
Hyvinvoinnissa – stressin- ja tunteidenhallinta, palautuminen, itsetunnon vahvistaminen
Ihmissuhteissa – vuorovaikutustaidot, itsesäätely, itsenäistymisen tukeminen
Valmennuksessa vahvistetaan taitoja, jotka auttavat suunnittelemaan, aloittamaan ja viemään asioita loppuun – omaan elämäntilanteeseesi sopivalla tavalla.
Ratkaisukeskeinen toiminnanohjaus tukee sinua matkalla kohti arkea, jossa on suunta, selkeys ja hallinnan tunne. Työskentely etenee sinun ehdoillasi – askel kerrallaan, omista lähtökohdistasi käsin.
Ensimmäinen tarvekartoitustapaaminen on maksuton.
Asiakkaiden kokemuksia:
”Voi kun mulla olisi joku sihteeri, joka kertoisi, mitä pitäisi tehdä ja milloin.”
→ Ajan- ja tehtävienhallinta tuotti haasteita – toiminnanohjaus toi rakennetta arkeen.
”En saa aloitettua, saati sitten tehtyä loppuun. Harmittaa tosi paljon.”
→ Yhdessä löytyi keinoja aloittamisen helpottamiseksi ja kuormituksen vähentämiseksi.
”Opiskelu ei kiinnosta, ei jaksa. Mikään ei pysy päässä.”
→ Löydettiin uusia opiskelutekniikoita ja tapoja vahvistaa motivaatiota.
”Katson kännykkää yöhön asti, enkä saa nukuttua.”
→ Työstettiin unirytmiä ja itsesäätelytaitoja pienin askelin.
”Unohdan jatkuvasti asioita, vaikka kirjoitan ne ylös.”
→ Kokeiltiin erilaisia muististrategioita ja löydettiin toimivia tukikeinoja.
”Saan kyllä asioita tehtyä, jos joku on vieressä.”
→ Yhteinen tekeminen toimi siltana kohti omatoimisuutta.
”Haluan tehdä asioita eri tavalla, mutta palaan vanhoihin kaavoihin.”
→ Työskentely auttoi rakentamaan ja ylläpitämään uusia toimintatapoja.
