Kategoria: Valmennus

Miksi aloittaminen tuntuu niin vaikealta ja miksi se väsyttää enemmän kuin itse tekeminen?

Kirjoitettu by kpietikainen in Ammattijärjestäminen, Nepsy elämää, Valmennus

Oletko koskaan huomannut, että jonkin asian aloittaminen tuntuu raskaammalta kuin itse tekeminen?

Saatat käyttää aikaa kaikenlaiseen muuhun – selaamiseen, videoihin tai “ihan pieneen tekemiseen” – mutta et oikeastaan rentoudu. Taustalla kulkee jatkuva ajatus: pitäisi jo aloittaa.

Tämä ei ole sattumaa. Eikä kyse ole laiskuudesta.

Miksi aloittaminen vie niin paljon energiaa?

Asiakkaani kanssa käyty keskustelu prokrastinaatiosta sai minut pohtimaan, kuinka paljon energiaa kuluu pelkästään aloittamisen välttelyyn.

Aika, joka oli varattu tietylle tehtävälle, kuluu johonkin ihan muuhun.
Ja vaikka tämä “muu tekeminen” on yleensä rentouttavaa, tässä tilanteessa se ei toimi niin.

Miksi? Koska mieli ei ole vapaa.

Takaraivossa nakuttaa jatkuvasti ajatus: pitäisi jo aloittaa.

Lopputuloksena voi olla yllättävä tilanne:
olet täysin uupunut – vaikka et ole saanut juuri mitään aikaan.

Kun kyse ei ole tahdonvoimasta

Tämä on meille kaikille tuttua.

Mutta erityisesti ADHD:n kanssa elävillä aloittaminen voi olla huomattavan vaikeaa. Se ei johdu motivaation puutteesta tai huonosta asenteesta.

Kyse on aivojen toiminnasta.

Aloittaminen vaatii toiminnanohjausta – kykyä käynnistää tekeminen, suunnata huomio ja ylläpitää tekemistä. ADHD-aivoille tämä voi vaatia enemmän energiaa ja erilaisia keinoja kuin neurotyypillisille.

Siksi ajatus “ota itseäsi niskasta kiinni” ei auta – se usein vain lisää kuormitusta ja turhautumista.

Miksi vältteleminen väsyttää enemmän kuin tekeminen?

Kun siirrämme aloittamista, emme oikeasti lepää.

Vaikka näyttäisi siltä, että “teen jotain kevyttä”, aivot käyvät koko ajan kahta rinnakkaista prosessia:

  • yrität rentoutua
  • samalla muistutat itseäsi tekemättömästä työstä

Tämä ristiriita kuluttaa yllättävän paljon energiaa.

Ja siksi päivän päätteeksi olo voi olla:

  • uupunut
  • turhautunut
  • pettynyt itseensä

Ajatus pyörii mielessä:
“taas yksi päivä meni ohi.”

Mitä voit kokeilla käytännössä?

Hyvä uutinen on, että aloittamista voi helpottaa pienillä, konkreettisilla keinoilla.

🔹 Rajaa tekeminen ajallisesti

Aloita pienesti.
Ajasta 20–30 minuuttia – se riittää alkuun.

Salli itsellesi 5 minuutin tauko ja jatka sen jälkeen uudella jaksolla.

Usein vaikeinta ei ole tekeminen, vaan alkuun pääseminen.

🔹 Hyödynnä body doublingia

Sovi kaverin kanssa yhteinen hetki tekemiselle – paikan päällä tai etänä.

Kumpikin tekee omia asioitaan, mutta yhdessä.
Toisen läsnäolo auttaa yllättävän tehokkaasti käynnistymään.

🔹 Tunnista omat toimintamallisi

Kaikki keinot eivät toimi kaikille.

Siksi on tärkeää pysähtyä huomaamaan:

  • milloin jumitat
  • mikä auttaa juuri sinua liikkeelle

Kun löydät omat toimivat tapasi, aloittaminen helpottuu merkittävästi.

Et ole yksin tämän kanssa

Jos tunnistat itsesi tästä, et ole yksin.

Aloittamisen vaikeus on yleistä – ja siihen on olemassa toimivia, arkeen sopivia ratkaisuja.

Jos huomaat, että sama kaava toistuu ja kuormittaa arkeasi, apua on saatavilla.
Oikeilla keinoilla arjesta voi tulla huomattavasti kevyempää.

❤️ Autan mielelläni löytämään juuri sinulle sopivat tavat päästä alkuun.

Miten aistisi voivat

Kirjoitettu by kpietikainen in Ammattijärjestäminen, Sisustussuunnittelu, Valmennus

Vuoden pimein päivä – pysähtymisen paikka aisteille

Vuoden pimein päivä herättää monenlaisia tunteita.
Toisille se on ihana mahdollisuus hidastaa, vetäytyä ja antaa itselleen lupa levätä. Toisille taas vuoden raskain hetki, jolloin mikään ei tunnu sujuvan ja voimavarat ovat vähissä.

Samaa kysymystä voi esittää juhannuksesta.
Valoa on silloin yllin kyllin – mutta sekään ei ole kaikille lepoa. Valon ääripäät, pimeys ja yöttömät yöt, kuormittavat meitä eri tavoin. Jokaisen oma aistisysteemi kertoo, mikä tuntuu hyvältä ja mikä vie voimia.

Juuri nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan:
miksi tämä vuodenaika haastaa aisteja?
Ja miksi myös runsas valo voi olla aivan yhtä kuormittavaa?

Aistimme ovat töissä joka päivä – ympäri vuoden. Sisällä ja ulkona, kotona ja työpaikoilla. Arjen kiireessä emme vain aina ehdi kuunnella, mitä ne meille kertovat. Silti aistit yrittävät jatkuvasti ohjata meitä kohti ympäristöjä ja tapoja, jotka tukisivat hyvinvointiamme paremmin.

Monet ympäristöt on rakennettu ilman aistien näkökulmaa. Ratkaisuja ohjaavat usein tehokkuus, turvallisuus tai yksinkertaisesti se, ettei asiaa ole tullut ajatelleeksi. Siitä huolimatta aistit reagoivat – halusimme tai emme. Valo, äänet, materiaalit, hajut ja tilan mittakaava vaikuttavat meihin jatkuvasti.

Aistiystävälliset tilat ovat Olo ja Muodon toiminnan ytimessä.
Olomme on aistien välittämän tiedon summa. Ympäristön muoto vaikuttaa suoraan siihen, mitä aistimme – ja sitä kautta siihen, miltä meistä tuntuu, miten palaudumme ja kuinka hyvin pystymme keskittymään.

Nyt, kun arjen kiire ehkä hetkeksi hellittää, on hyvä pysähtyä aistien äärelle.

Millaisessa ympäristössä aistisi lepäävät?
Milloin se, mitä näet, kuulet, haistat ja tunnet, ei kiristä vaan rauhoittaa?
Missä lataat akkujasi ja pystyt keskittymään?
Millainen tila se voisi olla kotona tai työssä?
Mikä voisi muuttua, jotta aistit voisivat paremmin?

Pienetkin muutokset voivat vaikuttaa yllättävän paljon. Kun tila tukee aisteja, se tukee myös jaksamista.

Mitä on nepsy valmennus?

Kirjoitettu by kpietikainen in Valmennus

Neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen (NEPSY) valmennus on käytännönläheinen ja myönteinen tapa tukea arjen ja elämänhallinnan taitoja. Sen avulla voidaan vahvistaa itsetuntoa, parantaa ihmissuhdetaitoja ja löytää keinoja sujuvampaan arkeen – koulussa, opinnoissa, työssä tai vapaa-ajalla.

Valmennuksen ytimessä on ratkaisukeskeinen ja voimavaralähtöinen ajattelu: ongelmien sijaan keskitytään siihen, miten tavoitteita voidaan saavuttaa ja mitä voimavaroja omasta arjesta jo löytyy.

Kenelle NEPSY-valmennus sopii?

Valmennus sopii kaikille, jotka haluavat:

  • kehittää arjen- ja elämänhallinnan taitoja
  • vahvistaa ihmissuhdetaitojaan
  • tukea itsetuntoaan ja itseluottamustaan

Osallistuminen ei edellytä diagnoosia – oma kokemus tarpeesta riittää.

Miten valmennus etenee?

1. Tavoitteiden asettaminen

Ensimmäisellä tapaamisella tutustutaan ja määritellään konkreettiset tavoitteet, joita kohti yhdessä lähdetään..

2. Käytännönläheisyys

Tavoitteet liittyvät aina arkeen – esimerkiksi opiskeluun, työn organisointiin, vuorovaikutustaitoihin tai vapaa-ajan hallintaan.

3. Aktiivinen tuki

Valmentaja on rinnalla kulkija: hän tukee, rohkaisee ja auttaa löytämään uusia toimintatapoja.

4. Keskittyminen arjen sujuvuuteen

Valmennus ei ole terapiaa eikä keskity psyykkisiin haasteisiin, vaan siihen, miten arjesta saadaan toimivampaa ja sujuvampaa.

Toteutustapa ja rakenne

  • Toteutus: tapaamiset voidaan järjestää läsnä tai etänä
  • Kesto: viisi tapaamista, 45–60 min, yleensä kerran viikossa
  • Sisältö: keskustelua, ideointia ja konkreettisia harjoituksia
  • Välitehtävät: pieniä harjoituksia arkeen tapaamisten väliin, jotta opitut asiat juurtuvat

Neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen valmennus on joustava, voimavaralähtöinen ja helposti lähestyttävä menetelmä. Sen avulla voi löytää uusia keinoja arjen haasteisiin, vahvistaa omia taitoja ja lisätä elämän sujuvuutta.

Se ei keskity ongelmiin, vaan siihen, mikä toimii – ja miten hyvää voi rakentaa lisää.