3 Pientä muutosta aistiystävällisempään tilaan

Aistiystävällinen tila ei välttämättä vaadi suurta remonttia tai täydellistä uudelleenjärjestelyä. Usein jo pienet, harkitut muutokset voivat helpottaa kuormitusta ja lisätä rauhan tunnetta arjessa. Kun ympäristö tukee aisteja, myös keskittyminen, palautuminen ja yleinen hyvinvointi paranevat.

Tässä kolme pientä mutta vaikuttavaa tapaa tehdä tilasta aistiystävällisempi.

1. Rauhoita se, mihin katse osuu eniten

Näköaisti on jatkuvasti töissä. Runsas määrä esineitä, värejä ja yksityiskohtia kuormittaa helposti, vaikka emme sitä tietoisesti huomaisi.

Aloita yhdestä näkökentästä – esimerkiksi keittiön tasosta, työpöydästä tai olohuoneen hyllystä. Kysy itseltäsi:

  • mitä tässä oikeasti tarvitaan päivittäin?
  • mikä voisi siirtyä kaappiin tai toiseen tilaan?

Kun näkyvä pinta rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu. Tämä ei tarkoita kliinisyyttä, vaan harkittua selkeyttä. Yksi esine, jolla on merkitys, toimii usein paremmin kuin monta, jotka kilpailevat huomiosta.

2. Pehmennä ääniympäristöä

Äänet kuormittavat aisteja usein huomaamatta. Kovat pinnat, kaiku ja taustamelu lisäävät levottomuutta ja väsyttävät erityisesti herkempää aistijärjestelmää.

Pehmentäviä elementtejä voivat olla:

  • tekstiilit, kuten verhot, matot tai tyynyt
  • huonekalujen sijoittelu niin, että tilassa ei ole kaikua
  • yksi rauhoittava ääni (esimerkiksi hiljainen musiikki tai luonnonääni) peittämään häiritsevää taustamelua

Jo pieni muutos voi tehdä tilasta huomattavasti miellyttävämmän olla ja työskennellä.

3. Tee yhdestä paikasta selkeä lepokohde

Aistit kaipaavat myös paikkoja, joissa ne saavat levätä. Valitse kotiin (tai työtilaan) yksi selkeä kohta, joka on tarkoitettu rauhoittumiseen – ilman suorittamista.

Lepokohde voi olla:

  • nojatuoli hyvällä valolla
  • sängyn vierus ilman ylimääräisiä ärsykkeitä
  • pieni nurkka, jossa on vain muutama tarkkaan valittu elementti

Kiinnitä huomiota siihen, miltä tila tuntuu kehossa. Onko valaistus lempeä? Tuntuuko materiaali miellyttävältä? Onko ympärillä sopivasti tilaa hengittää?

Kun aisteilla on paikka levätä, koko arki tasapainottuu.


Miten aistisi voivat

Vuoden pimein päivä – pysähtymisen paikka aisteille

Vuoden pimein päivä herättää monenlaisia tunteita.
Toisille se on ihana mahdollisuus hidastaa, vetäytyä ja antaa itselleen lupa levätä. Toisille taas vuoden raskain hetki, jolloin mikään ei tunnu sujuvan ja voimavarat ovat vähissä.

Samaa kysymystä voi esittää juhannuksesta.
Valoa on silloin yllin kyllin – mutta sekään ei ole kaikille lepoa. Valon ääripäät, pimeys ja yöttömät yöt, kuormittavat meitä eri tavoin. Jokaisen oma aistisysteemi kertoo, mikä tuntuu hyvältä ja mikä vie voimia.

Juuri nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan:
miksi tämä vuodenaika haastaa aisteja?
Ja miksi myös runsas valo voi olla aivan yhtä kuormittavaa?

Aistimme ovat töissä joka päivä – ympäri vuoden. Sisällä ja ulkona, kotona ja työpaikoilla. Arjen kiireessä emme vain aina ehdi kuunnella, mitä ne meille kertovat. Silti aistit yrittävät jatkuvasti ohjata meitä kohti ympäristöjä ja tapoja, jotka tukisivat hyvinvointiamme paremmin.

Monet ympäristöt on rakennettu ilman aistien näkökulmaa. Ratkaisuja ohjaavat usein tehokkuus, turvallisuus tai yksinkertaisesti se, ettei asiaa ole tullut ajatelleeksi. Siitä huolimatta aistit reagoivat – halusimme tai emme. Valo, äänet, materiaalit, hajut ja tilan mittakaava vaikuttavat meihin jatkuvasti.

Aistiystävälliset tilat ovat Olo ja Muodon toiminnan ytimessä.
Olomme on aistien välittämän tiedon summa. Ympäristön muoto vaikuttaa suoraan siihen, mitä aistimme – ja sitä kautta siihen, miltä meistä tuntuu, miten palaudumme ja kuinka hyvin pystymme keskittymään.

Nyt, kun arjen kiire ehkä hetkeksi hellittää, on hyvä pysähtyä aistien äärelle.

Millaisessa ympäristössä aistisi lepäävät?
Milloin se, mitä näet, kuulet, haistat ja tunnet, ei kiristä vaan rauhoittaa?
Missä lataat akkujasi ja pystyt keskittymään?
Millainen tila se voisi olla kotona tai työssä?
Mikä voisi muuttua, jotta aistit voisivat paremmin?

Pienetkin muutokset voivat vaikuttaa yllättävän paljon. Kun tila tukee aisteja, se tukee myös jaksamista.

Mitä tarkoittaa Aistiystävällinen sisustus?

Mitä on Aistiystävällinen sisustus? Lyhyesti tiivistäen se tarkoittaa tilojen suunnittelua siten, että ne tukevat kaikkien aistien hyvinvointia. Tilojen suunnittelussa huomioidaan aistiesteettömyys eli se, etteivät aistit kuormitu. Aistiystävällisessä sisustuksessa ei keskitytä pelkästään siihen, miltä tila pintapuolisesti näyttää, vaan otetaan huomioon myös:

  • Kuuloaistin – esimerkiksi melutason hillitseminen, akustiset ratkaisut, rauhalliset äänimaailmat
  • Tuntoaistin – materiaalien, pintojen ja tekstuurien miellyttävyys kosketuksessa
  • Näköaistin – valaistus, värit, selkeät linjat ja rauhallinen visuaalinen kokonaisuus
  • Haju- ja tuoksuaistin – tilan raikkaus, miellyttävät ja ei-häiritsevät tuoksut
  • Toiminnalliset aistit – liikkuminen, tilan järjestys ja helppokäyttöisyys

Tavoitteena on luoda tila, jossa ihminen voi keskittyä, rentoutua ja tuntea olonsa hyväksi. Aistiystävällinen sisustus tukee siis sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja tekee arjesta sujuvampaa ja miellyttävämpää. Tila mahdollistaa fyysisen ja psyykkisen rauhoittumisen.

Miten Olo ja Muoto sai alkunsa

Yksi pieni takaisku nimivalinnassa johti suurimpaan oivallukseeni palveluni ytimestä. Alkuperäinen nimiehdotukseni ei mennyt läpi viranomaisten tarkastuksesta – samankaltaisia nimiä oli jo olemassa. Yön nukuin huonosti harmitellen, mutta aamuyön tunteina tajusin jotain tärkeää: tämä oli mahdollisuus hahmottaa, miten kuvailisin palveluni sisältöä asiakkaille.


Olo ja Muoto – nimi ja merkitys

Alkuperäisessä nimessä mukana ollut “Olo” sai seurakseen sanan “Muoto”, joka kantaa mukanaan paljon merkityksiä. Tila on osa muotoa, mutta muoto sisältää kaiken muunkin: tavarat, huonekalut, värit, äänet, tuoksut, valot ja tilan toiminnot – kaikki, mitä aistimme havaitsevat.

Ne asiat vaikuttavat tilan tunnelmaan ja siihen, miten siellä viihdytään. Juuri tähän laajaan ja monisyiseen kokonaisuuteen Olo ja Muoto tarjoaa yksilöllisiä ratkaisuja.


Aistiystävällisyys ja kokonaisvaltainen suunnittelu

Opiskellessani Nepsy-valmentajaksi törmäsin käsitteeseen aistiystävällinen sisustus. Silloin kaikki loksahti paikoilleen – ammatillinen ja henkilökohtainen kiinnostukseni yhdistyivät. Sisustussuunnittelu ja ammattijärjestäminen saavat uuden ulottuvuuden, kun huomioimme tilojen aistiystävällisyyden: ei vain näköaisti, vaan myös tunto, kuulo ja haju vaikuttavat siihen, miten tila koetaan.

Kun tämän yhdistää toiminnanohjauksen menetelmiin, syntyy tila, joka tukee käyttäjäänsä kokonaisvaltaisesti – jokaisella solulla, jokaisella aistilla.