Miten aistisi voivat

Vuoden pimein päivä – pysähtymisen paikka aisteille

Vuoden pimein päivä herättää monenlaisia tunteita.
Toisille se on ihana mahdollisuus hidastaa, vetäytyä ja antaa itselleen lupa levätä. Toisille taas vuoden raskain hetki, jolloin mikään ei tunnu sujuvan ja voimavarat ovat vähissä.

Samaa kysymystä voi esittää juhannuksesta.
Valoa on silloin yllin kyllin – mutta sekään ei ole kaikille lepoa. Valon ääripäät, pimeys ja yöttömät yöt, kuormittavat meitä eri tavoin. Jokaisen oma aistisysteemi kertoo, mikä tuntuu hyvältä ja mikä vie voimia.

Juuri nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan:
miksi tämä vuodenaika haastaa aisteja?
Ja miksi myös runsas valo voi olla aivan yhtä kuormittavaa?

Aistimme ovat töissä joka päivä – ympäri vuoden. Sisällä ja ulkona, kotona ja työpaikoilla. Arjen kiireessä emme vain aina ehdi kuunnella, mitä ne meille kertovat. Silti aistit yrittävät jatkuvasti ohjata meitä kohti ympäristöjä ja tapoja, jotka tukisivat hyvinvointiamme paremmin.

Monet ympäristöt on rakennettu ilman aistien näkökulmaa. Ratkaisuja ohjaavat usein tehokkuus, turvallisuus tai yksinkertaisesti se, ettei asiaa ole tullut ajatelleeksi. Siitä huolimatta aistit reagoivat – halusimme tai emme. Valo, äänet, materiaalit, hajut ja tilan mittakaava vaikuttavat meihin jatkuvasti.

Aistiystävälliset tilat ovat Olo ja Muodon toiminnan ytimessä.
Olomme on aistien välittämän tiedon summa. Ympäristön muoto vaikuttaa suoraan siihen, mitä aistimme – ja sitä kautta siihen, miltä meistä tuntuu, miten palaudumme ja kuinka hyvin pystymme keskittymään.

Nyt, kun arjen kiire ehkä hetkeksi hellittää, on hyvä pysähtyä aistien äärelle.

Millaisessa ympäristössä aistisi lepäävät?
Milloin se, mitä näet, kuulet, haistat ja tunnet, ei kiristä vaan rauhoittaa?
Missä lataat akkujasi ja pystyt keskittymään?
Millainen tila se voisi olla kotona tai työssä?
Mikä voisi muuttua, jotta aistit voisivat paremmin?

Pienetkin muutokset voivat vaikuttaa yllättävän paljon. Kun tila tukee aisteja, se tukee myös jaksamista.

Elämän taitekohdat

On ollut ihanaa huomata, että niin moni asiakas on jo löytänyt luokseni. Erityisen merkityksellistä on ollut kuulla, että kotisivujeni kautta on välittynyt tunne luotettavuudesta ja siitä, että minulla on osaamista kohdata myös hyvin henkilökohtaisia kodin haasteita. Juuri luottamus on ammattijärjestäjän työssä kaiken perusta.

Arjen kiire, monet vastuut ja erilaiset aikasyöpöt vievät helposti huomion kodin tavarahallinnalta. Usein haasteet kärjistyvät elämän taitekohdissa – hetkissä, joissa muutos on muutenkin läsnä. Näitä voivat olla esimerkiksi lasten muutto pois kotoa, tavaroiden siirtyminen sukupolvelta toiselle, ero tai muu suuri elämänmuutos esimerkiksi muutto. Silloin järjestettävän työn määrä voi tuntua niin suurelta, että alkuun pääseminen yksin on vaikeaa. Projekti jää odottamaan, ja vähitellen siitä muodostuu kuormittava ajatus takaraivoon.

Näissä hetkissä minä autan.

Tuon järjestämiseen rakennetta, selkeyttä ja tukea. Työskentelemme yhdessä, sovimme välitavoitteet ja pilkomme kokonaisuuden hallittaviin osiin. Kun eteneminen tulee näkyväksi, projekti muuttuu mahdolliseksi – ja usein myös yllättävän vapauttavaksi.

Asiakastyössäni nousee esiin toistuvia teemoja:

  • Haaste ei useinkaan ole vain tavaran määrä, vaan siihen liittyvät muistot, merkitykset ja tarinat.
  • Moni pohtii, mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee säilyttää – ja mistä voisi luopua hyvällä mielellä.
  • Joillekin vaikeinta on aloittaminen, toisille projektin vieminen loppuun.
  • Yhdessä mietimme myös, miten saavutettu järjestys pysyy arjessa jatkossakin.
  • Kun tavarat ja tilan toimivuus ovat kohdallaan, voidaan keskittyä sisustukseen ja siihen, miltä tila tuntuu ja miten se palvelee asukkaidensa tarpeita.

Järjestäminen, toiminnanohjaus ja sisustus kulkevat työssäni käsi kädessä. Näiden yhdistelmästä syntyy tila, jossa on hyvä olla – tila, joka tukee arkea eikä kuormita sitä.

Jos sinulla on kesken jäänyt raivausprojekti tai olet jo pitkään harkinnut sellaisen aloittamista, autan mielelläni. Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea yksin.

Mitä on nepsy valmennus?

Neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen (NEPSY) valmennus on käytännönläheinen ja myönteinen tapa tukea arjen ja elämänhallinnan taitoja. Sen avulla voidaan vahvistaa itsetuntoa, parantaa ihmissuhdetaitoja ja löytää keinoja sujuvampaan arkeen – koulussa, opinnoissa, työssä tai vapaa-ajalla.

Valmennuksen ytimessä on ratkaisukeskeinen ja voimavaralähtöinen ajattelu: ongelmien sijaan keskitytään siihen, miten tavoitteita voidaan saavuttaa ja mitä voimavaroja omasta arjesta jo löytyy.


Valmennus sopii kaikille, jotka haluavat:

  • kehittää arjen- ja elämänhallinnan taitoja
  • vahvistaa ihmissuhdetaitojaan
  • tukea itsetuntoaan ja itseluottamustaan

Osallistuminen ei edellytä diagnoosia – oma kokemus tarpeesta riittää.


1. Tavoitteiden asettaminen

Ensimmäisellä tapaamisella tutustutaan ja määritellään konkreettiset tavoitteet, joita kohti yhdessä lähdetään..

2. Käytännönläheisyys

Tavoitteet liittyvät aina arkeen – esimerkiksi opiskeluun, työn organisointiin, vuorovaikutustaitoihin tai vapaa-ajan hallintaan.

3. Aktiivinen tuki

Valmentaja on rinnalla kulkija: hän tukee, rohkaisee ja auttaa löytämään uusia toimintatapoja.

4. Keskittyminen arjen sujuvuuteen

Valmennus ei ole terapiaa eikä keskity psyykkisiin haasteisiin, vaan siihen, miten arjesta saadaan toimivampaa ja sujuvampaa.


  • Toteutus: tapaamiset voidaan järjestää läsnä tai etänä
  • Kesto: viisi tapaamista, 45–60 min, yleensä kerran viikossa
  • Sisältö: keskustelua, ideointia ja konkreettisia harjoituksia
  • Välitehtävät: pieniä harjoituksia arkeen tapaamisten väliin, jotta opitut asiat juurtuvat

Neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen valmennus on joustava, voimavaralähtöinen ja helposti lähestyttävä menetelmä. Sen avulla voi löytää uusia keinoja arjen haasteisiin, vahvistaa omia taitoja ja lisätä elämän sujuvuutta.

Se ei keskity ongelmiin, vaan siihen, mikä toimii – ja miten hyvää voi rakentaa lisää.