Tekijä: kpietikainen

3 Pientä muutosta aistiystävällisempään tilaan

Kirjoitettu by kpietikainen in aistiystävällinen ympäristö, Nepsy elämää, Sisustussuunnittelu

Aistiystävällinen tila ei välttämättä vaadi suurta remonttia tai täydellistä uudelleenjärjestelyä. Usein jo pienet, harkitut muutokset voivat helpottaa kuormitusta ja lisätä rauhan tunnetta arjessa. Kun ympäristö tukee aisteja, myös keskittyminen, palautuminen ja yleinen hyvinvointi paranevat.

Tässä kolme pientä mutta vaikuttavaa tapaa tehdä tilasta aistiystävällisempi.

1. Rauhoita se, mihin katse osuu eniten

Näköaisti on jatkuvasti töissä. Runsas määrä esineitä, värejä ja yksityiskohtia kuormittaa helposti, vaikka emme sitä tietoisesti huomaisi.

Aloita yhdestä näkökentästä – esimerkiksi keittiön tasosta, työpöydästä tai olohuoneen hyllystä. Kysy itseltäsi:

  • mitä tässä oikeasti tarvitaan päivittäin?
  • mikä voisi siirtyä kaappiin tai toiseen tilaan?

Kun näkyvä pinta rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu. Tämä ei tarkoita kliinisyyttä, vaan harkittua selkeyttä. Yksi esine, jolla on merkitys, toimii usein paremmin kuin monta, jotka kilpailevat huomiosta.

2. Pehmennä ääniympäristöä

Äänet kuormittavat aisteja usein huomaamatta. Kovat pinnat, kaiku ja taustamelu lisäävät levottomuutta ja väsyttävät erityisesti herkempää aistijärjestelmää.

Pehmentäviä elementtejä voivat olla:

  • tekstiilit, kuten verhot, matot tai tyynyt
  • huonekalujen sijoittelu niin, että tilassa ei ole kaikua
  • yksi rauhoittava ääni (esimerkiksi hiljainen musiikki tai luonnonääni) peittämään häiritsevää taustamelua

Jo pieni muutos voi tehdä tilasta huomattavasti miellyttävämmän olla ja työskennellä.

3. Tee yhdestä paikasta selkeä lepokohde

Aistit kaipaavat myös paikkoja, joissa ne saavat levätä. Valitse kotiin (tai työtilaan) yksi selkeä kohta, joka on tarkoitettu rauhoittumiseen – ilman suorittamista.

Lepokohde voi olla:

  • nojatuoli hyvällä valolla
  • sängyn vierus ilman ylimääräisiä ärsykkeitä
  • pieni nurkka, jossa on vain muutama tarkkaan valittu elementti

Kiinnitä huomiota siihen, miltä tila tuntuu kehossa. Onko valaistus lempeä? Tuntuuko materiaali miellyttävältä? Onko ympärillä sopivasti tilaa hengittää?

Kun aisteilla on paikka levätä, koko arki tasapainottuu.

Miten aistisi voivat

Kirjoitettu by kpietikainen in Ammattijärjestäminen, Sisustussuunnittelu, Valmennus

Vuoden pimein päivä – pysähtymisen paikka aisteille

Vuoden pimein päivä herättää monenlaisia tunteita.
Toisille se on ihana mahdollisuus hidastaa, vetäytyä ja antaa itselleen lupa levätä. Toisille taas vuoden raskain hetki, jolloin mikään ei tunnu sujuvan ja voimavarat ovat vähissä.

Samaa kysymystä voi esittää juhannuksesta.
Valoa on silloin yllin kyllin – mutta sekään ei ole kaikille lepoa. Valon ääripäät, pimeys ja yöttömät yöt, kuormittavat meitä eri tavoin. Jokaisen oma aistisysteemi kertoo, mikä tuntuu hyvältä ja mikä vie voimia.

Juuri nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan:
miksi tämä vuodenaika haastaa aisteja?
Ja miksi myös runsas valo voi olla aivan yhtä kuormittavaa?

Aistimme ovat töissä joka päivä – ympäri vuoden. Sisällä ja ulkona, kotona ja työpaikoilla. Arjen kiireessä emme vain aina ehdi kuunnella, mitä ne meille kertovat. Silti aistit yrittävät jatkuvasti ohjata meitä kohti ympäristöjä ja tapoja, jotka tukisivat hyvinvointiamme paremmin.

Monet ympäristöt on rakennettu ilman aistien näkökulmaa. Ratkaisuja ohjaavat usein tehokkuus, turvallisuus tai yksinkertaisesti se, ettei asiaa ole tullut ajatelleeksi. Siitä huolimatta aistit reagoivat – halusimme tai emme. Valo, äänet, materiaalit, hajut ja tilan mittakaava vaikuttavat meihin jatkuvasti.

Aistiystävälliset tilat ovat Olo ja Muodon toiminnan ytimessä.
Olomme on aistien välittämän tiedon summa. Ympäristön muoto vaikuttaa suoraan siihen, mitä aistimme – ja sitä kautta siihen, miltä meistä tuntuu, miten palaudumme ja kuinka hyvin pystymme keskittymään.

Nyt, kun arjen kiire ehkä hetkeksi hellittää, on hyvä pysähtyä aistien äärelle.

Millaisessa ympäristössä aistisi lepäävät?
Milloin se, mitä näet, kuulet, haistat ja tunnet, ei kiristä vaan rauhoittaa?
Missä lataat akkujasi ja pystyt keskittymään?
Millainen tila se voisi olla kotona tai työssä?
Mikä voisi muuttua, jotta aistit voisivat paremmin?

Pienetkin muutokset voivat vaikuttaa yllättävän paljon. Kun tila tukee aisteja, se tukee myös jaksamista.

Elämän taitekohdat

Kirjoitettu by kpietikainen in Ammattijärjestäminen

On ollut ihanaa huomata, että niin moni asiakas on jo löytänyt luokseni. Erityisen merkityksellistä on ollut kuulla, että kotisivujeni kautta on välittynyt tunne luotettavuudesta ja siitä, että minulla on osaamista kohdata myös hyvin henkilökohtaisia kodin haasteita. Juuri luottamus on ammattijärjestäjän työssä kaiken perusta.

Arjen kiire, monet vastuut ja erilaiset aikasyöpöt vievät helposti huomion kodin tavarahallinnalta. Usein haasteet kärjistyvät elämän taitekohdissa – hetkissä, joissa muutos on muutenkin läsnä. Näitä voivat olla esimerkiksi lasten muutto pois kotoa, tavaroiden siirtyminen sukupolvelta toiselle, ero tai muu suuri elämänmuutos esimerkiksi muutto. Silloin järjestettävän työn määrä voi tuntua niin suurelta, että alkuun pääseminen yksin on vaikeaa. Projekti jää odottamaan, ja vähitellen siitä muodostuu kuormittava ajatus takaraivoon.

Näissä hetkissä minä autan.

Tuon järjestämiseen rakennetta, selkeyttä ja tukea. Työskentelemme yhdessä, sovimme välitavoitteet ja pilkomme kokonaisuuden hallittaviin osiin. Kun eteneminen tulee näkyväksi, projekti muuttuu mahdolliseksi – ja usein myös yllättävän vapauttavaksi.

Asiakastyössäni nousee esiin toistuvia teemoja:

  • Haaste ei useinkaan ole vain tavaran määrä, vaan siihen liittyvät muistot, merkitykset ja tarinat.
  • Moni pohtii, mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee säilyttää – ja mistä voisi luopua hyvällä mielellä.
  • Joillekin vaikeinta on aloittaminen, toisille projektin vieminen loppuun.
  • Yhdessä mietimme myös, miten saavutettu järjestys pysyy arjessa jatkossakin.
  • Kun tavarat ja tilan toimivuus ovat kohdallaan, voidaan keskittyä sisustukseen ja siihen, miltä tila tuntuu ja miten se palvelee asukkaidensa tarpeita.

Järjestäminen, toiminnanohjaus ja sisustus kulkevat työssäni käsi kädessä. Näiden yhdistelmästä syntyy tila, jossa on hyvä olla – tila, joka tukee arkea eikä kuormita sitä.

Jos sinulla on kesken jäänyt raivausprojekti tai olet jo pitkään harkinnut sellaisen aloittamista, autan mielelläni. Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea yksin.

Mitä tarkoittaa Aistiystävällinen sisustus?

Kirjoitettu by kpietikainen in Sisustussuunnittelu

Mitä on Aistiystävällinen sisustus? Lyhyesti tiivistäen se tarkoittaa tilojen suunnittelua siten, että ne tukevat kaikkien aistien hyvinvointia. Tilojen suunnittelussa huomioidaan aistiesteettömyys eli se, etteivät aistit kuormitu. Aistiystävällisessä sisustuksessa ei keskitytä pelkästään siihen, miltä tila pintapuolisesti näyttää, vaan otetaan huomioon myös:

  • Kuuloaistin – esimerkiksi melutason hillitseminen, akustiset ratkaisut, rauhalliset äänimaailmat
  • Tuntoaistin – materiaalien, pintojen ja tekstuurien miellyttävyys kosketuksessa
  • Näköaistin – valaistus, värit, selkeät linjat ja rauhallinen visuaalinen kokonaisuus
  • Haju- ja tuoksuaistin – tilan raikkaus, miellyttävät ja ei-häiritsevät tuoksut
  • Toiminnalliset aistit – liikkuminen, tilan järjestys ja helppokäyttöisyys

Tavoitteena on luoda tila, jossa ihminen voi keskittyä, rentoutua ja tuntea olonsa hyväksi. Aistiystävällinen sisustus tukee siis sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja tekee arjesta sujuvampaa ja miellyttävämpää. Tila mahdollistaa fyysisen ja psyykkisen rauhoittumisen.

Miten Olo ja Muoto sai alkunsa

Kirjoitettu by kpietikainen in Sisustussuunnittelu

Yksi pieni takaisku nimivalinnassa johti suurimpaan oivallukseeni palveluni ytimestä. Alkuperäinen nimiehdotukseni ei mennyt läpi viranomaisten tarkastuksesta – samankaltaisia nimiä oli jo olemassa. Yön nukuin huonosti harmitellen, mutta aamuyön tunteina tajusin jotain tärkeää: tämä oli mahdollisuus hahmottaa, miten kuvailisin palveluni sisältöä asiakkaille.

Olo ja Muoto – nimi ja merkitys

Alkuperäisessä nimessä mukana ollut “Olo” sai seurakseen sanan “Muoto”, joka kantaa mukanaan paljon merkityksiä. Tila on osa muotoa, mutta muoto sisältää kaiken muunkin: tavarat, huonekalut, värit, äänet, tuoksut, valot ja tilan toiminnot – kaikki, mitä aistimme havaitsevat.

Ne asiat vaikuttavat tilan tunnelmaan ja siihen, miten siellä viihdytään. Juuri tähän laajaan ja monisyiseen kokonaisuuteen Olo ja Muoto tarjoaa yksilöllisiä ratkaisuja.

Aistiystävällisyys ja kokonaisvaltainen suunnittelu

Opiskellessani Nepsy-valmentajaksi törmäsin käsitteeseen aistiystävällinen sisustus. Silloin kaikki loksahti paikoilleen – ammatillinen ja henkilökohtainen kiinnostukseni yhdistyivät. Sisustussuunnittelu ja ammattijärjestäminen saavat uuden ulottuvuuden, kun huomioimme tilojen aistiystävällisyyden: ei vain näköaisti, vaan myös tunto, kuulo ja haju vaikuttavat siihen, miten tila koetaan.

Kun tämän yhdistää toiminnanohjauksen menetelmiin, syntyy tila, joka tukee käyttäjäänsä kokonaisvaltaisesti – jokaisella solulla, jokaisella aistilla.

Mitä on ammattijärjestäminen?

Kirjoitettu by kpietikainen in Ammattijärjestäminen

valloita koti / Työpiste takaisin hallintaan

Tuntuuko siltä, että tavara hallitsee kotiasi? Työpiste tulvii papereita, tavarat ovat jokapaikassa eikä mitään löydy, kun sitä tarvitset. Vaikka tavaroille olisi paikkansa, ne eivät enää mahdu sinne. Siivous ei riitä, ja koti ei tunnu siistiltä eikä viihtyisältä. Tavaraa on liikaa, aikaa sen hallintaan liian vähän, ja haaste tuntuu ylitsepääsemättömältä.

Haluat saada kotisi takaisin – sen kodin, jossa voi rentoutua ja hengittää. Ammattijärjestäjä voi auttaa.

Mitä on ammattijärjestäminen

Ammattijärjestäminen (Professional Organizing) rantautui Eurooppaan Hollannin kautta Yhdysvalloista vuosituhannen vaihteessa. Palvelumuoto syntyi tarpeeseen: tavaraa on enemmän kuin koskaan ihmisen historiassa, ja sen määrä kotona kasvaa jatkuvasti kiireisen ja monipuolisen elämäntavan myötä.

Ammattijärjestäminen ohjaa ja kehittää:

  • tilojen ja tavaroiden järjestämistä
  • papereiden hallintaa
  • ajankäytön systemaattista organisointia

Alan ammattilaisia toimii nykyisin ympäri maailmaa, mm. Kanadassa, Englannissa, Saksassa, Hollannissa ja Suomessa.

Ammattijärjestäjä ei siivoa puolestasi

Sinä määrität, mitkä alueet kotonasi ovat haasteellisia. Yhdessä raivaamme ne yksitellen niin, että tilat toimivat niiden tarkoituksen mukaisesti ja sinä olet tilanteen herra.

Samalla pohdimme:

  • miten raivattu tila pysyy järjestyksessä jatkossa
  • tarvitaanko lisämotivaattoria tavaroiden hallintaan
  • minne ylimääräiset tavarat voidaan sijoittaa

Tavoitteena on yksinkertaistaa arkea ja tehdä tilasta viihtyisä ja hallittava.

Minun tarinani ammattijärjestäjänä

Ammattijärjestäjän lisäksi olen alkuperäiseltä koulutukseltani ekonomi. Muutettuamme perheen kanssa ulkomaille, tarvitsin joustavamman ammatin ja kouluttauduin sisustussuunnittelijaksi. Tämä mahdollisti joustavamman arjen kolmen pojan äitinä. Lukuisat muutot maasta toiseen ovat saaneet minut pohtimaan tavaran merkitystä, ja olen käsitellyt sitä monissa sisustamissani kohteissa sekä logistiikkatehtävissä.

Kun tutustuin ammattijärjestäjän ammattiin, tunsin tulleeni ammatilliseen kotiini. Uskon, että raivaamalla tarpeettoman tavaran, raivaamme samalla tilaa myös elämällemme. Nautimme niistä asioista ja esineistä, joista todella välitämme, ja turhien tavaroiden aiheuttama kakofonia katoaa. Elämä yksinkertaistuu – niin pään sisällä kuin ympäristössäkin.

Mitä on nepsy valmennus?

Kirjoitettu by kpietikainen in Valmennus

Neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen (NEPSY) valmennus on käytännönläheinen ja myönteinen tapa tukea arjen ja elämänhallinnan taitoja. Sen avulla voidaan vahvistaa itsetuntoa, parantaa ihmissuhdetaitoja ja löytää keinoja sujuvampaan arkeen – koulussa, opinnoissa, työssä tai vapaa-ajalla.

Valmennuksen ytimessä on ratkaisukeskeinen ja voimavaralähtöinen ajattelu: ongelmien sijaan keskitytään siihen, miten tavoitteita voidaan saavuttaa ja mitä voimavaroja omasta arjesta jo löytyy.

Kenelle NEPSY-valmennus sopii?

Valmennus sopii kaikille, jotka haluavat:

  • kehittää arjen- ja elämänhallinnan taitoja
  • vahvistaa ihmissuhdetaitojaan
  • tukea itsetuntoaan ja itseluottamustaan

Osallistuminen ei edellytä diagnoosia – oma kokemus tarpeesta riittää.

Miten valmennus etenee?

1. Tavoitteiden asettaminen

Ensimmäisellä tapaamisella tutustutaan ja määritellään konkreettiset tavoitteet, joita kohti yhdessä lähdetään..

2. Käytännönläheisyys

Tavoitteet liittyvät aina arkeen – esimerkiksi opiskeluun, työn organisointiin, vuorovaikutustaitoihin tai vapaa-ajan hallintaan.

3. Aktiivinen tuki

Valmentaja on rinnalla kulkija: hän tukee, rohkaisee ja auttaa löytämään uusia toimintatapoja.

4. Keskittyminen arjen sujuvuuteen

Valmennus ei ole terapiaa eikä keskity psyykkisiin haasteisiin, vaan siihen, miten arjesta saadaan toimivampaa ja sujuvampaa.

Toteutustapa ja rakenne

  • Toteutus: tapaamiset voidaan järjestää läsnä tai etänä
  • Kesto: viisi tapaamista, 45–60 min, yleensä kerran viikossa
  • Sisältö: keskustelua, ideointia ja konkreettisia harjoituksia
  • Välitehtävät: pieniä harjoituksia arkeen tapaamisten väliin, jotta opitut asiat juurtuvat

Neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen valmennus on joustava, voimavaralähtöinen ja helposti lähestyttävä menetelmä. Sen avulla voi löytää uusia keinoja arjen haasteisiin, vahvistaa omia taitoja ja lisätä elämän sujuvuutta.

Se ei keskity ongelmiin, vaan siihen, mikä toimii – ja miten hyvää voi rakentaa lisää.