TOIMINNANOHJAUS 2: Suunnittelu ja priorisointi – kun kaikki tuntuu yhtä tärkeältä

Onko sinulla joskus sellainen olo, että tekemistä on paljon, mutta et oikein tiedä, mistä aloittaa?

Työtehtäviä, kotitöitä, viestejä, puheluita, tapaamisia ja asioita, jotka pitäisi muistaa hoitaa. Ehkä kirjoitat pitkän tehtävälistan – ja huomaat sen jälkeen, että olo on entistä kuormittuneempi.

Kaikki asiat tuntuvat tärkeiltä. Kaikki pitäisi tehdä. Mielellään heti.

Mutta mistä pitäisi aloittaa?

Haaste ei välttämättä ole tekeminen. Haaste voi olla päättää, mikä tehdään ensin.

Suunnittelu ja priorisointi ovat osa toiminnanohjausta

Suunnittelu ja priorisointi ovat toiminnanohjauksen taitoja. Ne auttavat meitä hahmottamaan, mitä pitäisi tehdä, missä järjestyksessä ja milloin.

Jos nämä taidot ovat haastavia, tehtävien määrä voi tuntua helposti suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Kun kaikki asiat pyörivät yhtä aikaa mielessä, voi olla vaikea erottaa, mikä on kiireellistä, mikä tärkeää ja mikä voisi odottaa.

Silloin voi käydä niin, että:

  1. tehtävästä toiseen siirtyminen vie paljon energiaa
  2. aloittaminen tuntuu vaikealta
  3. pieniä asioita tulee hoidettua ensin, koska ne ovat helpompia
  4. tärkeätkin tehtävät jäävät odottamaan
  5. tehtävälista kasvaa ja kuormitus lisääntyy.

Tämä ei tarkoita sitä, ettei haluaisi saada asioita tehtyä tai ettei osaisi tehdä niitä. Kyse voi olla siitä, että mielessä olevan kokonaisuuden jäsentäminen ja asioiden järjestäminen tärkeysjärjestykseen vie paljon energiaa.

Kun kaikki on vain mielessä, kaikki voi tuntua yhtä tärkeältä

Jos tehtävät ja muistettavat asiat pyörivät vain päässä, niiden kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa.

Kun asiat saa näkyville, päänsisäinen pyörremyrsky voi alkaa rauhoittua.

Tehtävien kirjoittaminen paperille, kalenteriin tai muuhun itselle sopivaan paikkaan voi auttaa näkemään kokonaisuuden konkreettisemmin. Samalla on helpompi arvioida, mitä kaikkea on oikeasti tehtävänä.

Visuaalinen suunnitelma ei ratkaise kaikkea, mutta se voi vähentää muistamisen kuormitusta. Kaikkea ei tarvitse pitää mielessä samaan aikaan.

Mistä kannattaa aloittaa?

Priorisointi voi tuntua vaikealta erityisesti silloin, kun kaikki tehtävät vaikuttavat tärkeiltä. Yksi tapa helpottaa päätöksentekoa on kysyä itseltään:

Mikä näistä asioista pitää tehdä tänään?

Tämän jälkeen voi miettiä:

Mikä olisi hyvä tehdä pian?

Ja lopuksi:

Mikä voi odottaa?

Kaikkea ei tarvitse ratkaista yhdellä kertaa. Usein riittää, että löytää seuraavan askeleen.

Kokeile kolmea tärkeintä asiaa

Pitkä tehtävälista voi auttaa muistamaan asioita, mutta se ei aina auta päättämään, mitä pitäisi tehdä ensin.

Voisit kokeilla, että valitset jokaiselle päivälle kolme tärkeintä asiaa. Ne voivat olla pieniä tai suuria – tärkeintä on, että ne ovat juuri sen päivän kannalta olennaisia.

Kolme tärkeintä asiaa ei tarkoita, ettet voisi tehdä mitään muuta. Se antaa kuitenkin päivälle suunnan ja auttaa palaamaan olennaiseen, jos huomaat harhautuvasi tehtävästä toiseen.

Jos kolme tuntuu liian paljolta, valitse yksi.

Yksi tehty asia on enemmän kuin kymmenen mielessä pyörivää asiaa.

Keskity yhteen tehtävään kerrallaan

Kun tehtäviä on paljon, voi tuntua tehokkaalta tehdä vähän kaikkea yhtäaikaa . Todellisuudessa jatkuva tehtävästä toiseen siirtyminen voi kuormittaa ja tehdä kokonaisuudesta entistä sekavamman.

Kokeile sen sijaan miettiä:

Mikä on se yksi asia, johon keskityn juuri nyt?

Se ei tarkoita, etteikö muita asioita olisi olemassa. Niiden vuoro tulee myöhemmin.

Voit esimerkiksi kirjoittaa seuraavan tehtävän valmiiksi näkyville. Näin sinun ei tarvitse jokaisen tehtävän jälkeen käyttää energiaa siihen, että päätät uudelleen, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

Rajaa päivän tavoitteet realistisiksi

Yksi suunnittelun vaikeuksista on arvioida, kuinka paljon päivään todella mahtuu.

Saatamme tehdä pitkän listan asioista, jotka olisi hyvä saada tehtyä – mutta unohtaa ottaa huomioon ajan, siirtymiset, tauot ja sen, että myös tavallinen elämä tapahtuu tehtävien välissä.

Siksi voi olla hyödyllistä jättää kalenteriin myös tyhjää tilaa.

Kaikkea ei tarvitse tehdä tänään. Ja jos suunnitelma muuttuu kesken päivän, se ei tarkoita, että suunnittelu olisi epäonnistunut.

Hyvä suunnitelma saa joustaa.

Löydä oma tapasi suunnitella

Yksi ihminen hyötyy paperikalenterista, toinen digitaalisesta kalenterista ja kolmas tarvitsee tehtävät näkyville suurelle seinäkalenterille.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa suunnitella.

Tärkeintä on löytää sellainen tapa, joka:

  • tuntuu sinulle riittävän yksinkertaiselta
  • on helppo ottaa käyttöön arjessa
  • auttaa näkemään kokonaisuuden
  • ei itsessään vaadi liikaa ylläpitoa.

Jos suunnittelujärjestelmä on liian monimutkainen, sen käyttäminen voi muuttua jälleen yhdeksi asiaksi tehtävälistalla.

Pieni suunnitelma voi riittää

Suunnittelun ei tarvitse olla täydellistä, eikä jokaisen päivän tarvitse mennä suunnitelmien mukaan.

Joskus riittää, että pysähtyy hetkeksi ja kysyy itseltään:

Mikä on juuri nyt tärkeintä?

Sen jälkeen voi ottaa yhden askeleen.

Kun kaikkea ei tarvitse pitää yhtä aikaa mielessä ja kaikkea ei tarvitse tehdä tänään, kokonaisuus voi alkaa tuntua hieman selkeämmältä.

Ja joskus juuri se riittää helpottamaan aloittamista.

Suunnittelun tarkoitus ei ole saada sinua tekemään mahdollisimman paljon. Sen tarkoitus on auttaa sinua käyttämään energiaasi ja aikaasi siihen, mikä on juuri nyt tärkeää.

Body doubling voi helpottaa aloittamista

Onko sinulla joskus tehtävä, jonka tiedät kyllä olevan tärkeä, mutta aloittaminen tuntuu silti vaikealta?

Ehkä tiskit odottavat keittiössä, työpöytä kaipaisi järjestämistä tai jokin työtehtävä pitäisi saada käyntiin. Tiedät, mitä pitäisi tehdä – mutta jostain syystä ensimmäisen askeleen ottaminen tuntuu vaikealta.

Joskus ratkaisu voi olla yllättävän yksinkertainen: et tee tehtävää yksin.

Mitä body doubling tarkoittaa?

Body doubling tarkoittaa sitä, että teet jotain yhdessä toisen ihmisen kanssa – vaikka kumpikin tekisi täysin omia asioitaan.

Voitte istua samassa huoneessa, kahvilassa tai kotona. Body doubling toimii myös etäyhteydellä: voitte olla videopuhelussa samaan aikaan, vaikka kumpikin keskittyisi omaan tehtäväänsä. Ei tarvitse edes jutella tai tehdä yhdessä samaa asiaa.

Joskus auttaa jo se, että tietää toisen olevan siinä, vähän kuin hengessä mukana. 😊

Toisen läsnäolo voi auttaa aloittamaan, jatkamaan ja saamaan tehtävän myös helpommin loppuun.

Miksi aloittaminen voi olla helpompaa toisen seurassa?

Aloittaminen on osa toiminnanohjausta. Vaikeus aloittaa ei välttämättä tarkoita, että olisi laiska, saamaton tai motivoitumaton. Jos tehtävä tuntuu liian suurelta, tylsältä, epäselvältä tai kuormittavalta, ensimmäisen askeleen ottaminen voi tuntua todella vaikealta.

Toisen ihmisen läsnäolo voi tuoda tilanteeseen rakennetta ja auttaa suuntaamaan huomion siihen, mitä ollaan tekemässä juuri nyt.

Body doubling voi auttaa esimerkiksi näin:

Vähentää yksin aloittamisen kynnystä
Et ole yksin aloittamishaasteen edessä. Toisen läsnäolo voi tehdä ensimmäisen askeleen ottamisesta hieman helpompaa.

Luo lempeää ulkoista vastuuta
Toinen on siinä rinnalla, vaikka hän ei sanoisi mitään tai seuraisi tekemistäsi. Pelkkä yhteinen sovittu hetki voi auttaa pysymään tehtävässä kiinni.

Auttaa pitämään fokuksen
Muiden läsnäolo voi vähentää harhautumista ja auttaa palaamaan tehtävään, jos ajatukset tai huomio lähtevät muualle.

Tuo tunnetta yhteydestä ja turvallisuudesta
Yksin puurtamisen sijaan joku on mukana hetkessä. Sinun ei tarvitse suorittaa tai olla erityisen tehokas – saat olla juuri sellainen kuin olet.

Sopii erityisesti hankaliin tehtäviin
Body doubling voi olla hyödyllinen silloin, kun tehtävä tuntuu vaikealta, tylsältä, epämiellyttävältä tai ylikuormittavalta.

Body doubling käytännössä

Body doubling ei vaadi erityisiä järjestelyjä. Voitte esimerkiksi:

  • istua samassa tilassa ja tehdä kumpikin omia tehtäviänne
  • sopia yhteisen työskentelyhetken ystävän tai kollegan kanssa
  • olla puhelin- tai videoyhteydessä samalla, kun kumpikin tekee omia asioitaan
  • sopia, että aloitatte ja lopetatte työskentelyn samaan aikaan
  • kertoa toisillenne aluksi, mitä aiotte seuraavan hetken aikana tehdä.

Tärkeintä on löytää tapa, joka tuntuu teistä luontevalta.

Vinkki: sopikaa selkeät raamit

Body doubling toimii usein parhaiten, kun hetkelle sovitaan etukäteen muutama yksinkertainen ”sääntö” :

Mitä tehdään?
Jokainen voi valita oman tehtävänsä.

Kuinka kauan tehdään?
Esimerkiksi 20, 30 tai 45 minuuttia voi tuntua helpommin hallittavalta kuin avoin ”tehdään niin kauan kuin jaksetaan”.

Miten pidetään yhteys?
Ollaanko samassa tilassa, puhelimitse vai videoyhteydellä?

Selkeät raamit voivat vähentää myös sitä energiaa, joka muuten kuluu itse tilanteen suunnitteluun ja aloittamiseen.

Et tarvitse täydellistä motivaatiota aloittaaksesi

Usein ajattelemme, että meidän pitäisi ensin löytää motivaatio ja vasta sen jälkeen voisimme aloittaa.

Todellisuudessa asia voi olla myös toisinpäin. Joskus aloittaminen tuo mukanaan motivaation.

Joskus ensimmäinen askel ei vaadi täydellistä suunnitelmaa, valtavaa tahdonvoimaa tai erityistä inspiraatiota.

Joskus riittää, että joku toinen on siinä rinnalla.

Body doubling voi olla yksi pieni ja lempeä keino helpottaa aloittamista ja tukea toiminnanohjausta arjessa. Kaikille se ei sovi, eikä sen tarvitse toimia aina samalla tavalla. Kannattaa kuitenkin kokeilla, voisiko toisen läsnäolo tehdä jostakin hankalasta tehtävästä hieman helpommin lähestyttävän.

Ehkä seuraavan kerran, kun aloittaminen tuntuu vaikealta, sinun ei tarvitse yrittää selvitä siitä yksin.